Leijonat.fi

       

Terveellinen ruokavalio vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja urheilussa jaksamiseen

Terveellinen ruoka on monipuolista ja sitä nautitaan säännöllisesti ja sopivasti. Tavallinen kotiruoka on riittävän monipuolista tukemaan lapsen terveyttä, jaksamista sekä urheilua.

Säännöllisellä ruokailulla energiatasapaino pysyy hyvänä ja herkutteluntarve vähenee

Syö sopivasti ja säännöllisesti

  • Liikkuvan lapsen pitää syödä riittävästi, mutta vain sen verran kuin kuluttaa
     
  • Säännöllinen ruokailu tarkoittaa yhtä monta ateriaa samoihin aikoihin joka päivä 
    • Liikkuvan lapsen tulisi syödä kolmen tunnin välein, 5-7 kertaa päivässä
       
  • Säännöllisellä ruokailulla energiatasapaino pysyy hyvänä ja herkutteluntarve vähenee

  • Aamupala auttaa jaksamaan päivän pirteämmin
    • Täysjyväleipä, puuro, perusmysli, vähäsokeriset täysjyvämurot, hedelmät ja täysmehu ovat hyviä vaihtoehtoja
       
  • Lounaalla ja päivällisellä kannattaa panostaa aterian monipuolisuuteen
    • Salaatit, raasteet tai muut vihannekset ovat tärkeitä
    • Aterian lisukkeiksi sopivat 1-2 viipaletta tummaa leipää, maito ja vesi
    • Lounas / päivällinen kannattaa nauttia 2-3 tuntia ennen harjoituksia jaksaakseen paremmin ja välttyäkseen tukalalta ololta
    • Kannusta lasta syömään monipuolista ja terveellistä kouluruokaa
       
  • Välipalat auttavat jaksamaan aterioiden välillä
    • Hyviä välipaloja ovat täytetty ruisleipä tai sämpylä, karjalanpiirakka, hedelmä tai vähäsokerinen jogurtti
    • Kannattaa syödä kevyesti, jos harjoituksiin on alle tunti aikaa
    • Hampurilaiset, ranskalaiset ja pitsat ovat liian rasvaisia välipaloiksi
    • Pitkiin harjoituksiin voi ottaa välipalaksi mukaan esimerkiksi banaanin, viinirypäleitä tai kuivattuja hedelmiä
       
  • Iltapala edistää lihasten palautumista
    • Harjoitusten jälkeen syötävän iltapalan monipuolisuus on tärkeää
    • Hyviä vaihtoehtoja ovat ruisleipä juuston ja kananmunan kanssa, hedelmäsalaatit, marjat
    • Iltapalalla kannattaa juoda vettä
       
  • Vesi on paras janojuoma ja tärkeä nestetasapainon säilyttämiseksi
    • Nesteen merkitys korostuu yli tunnin mittaisissa harjoituksissa
    • Pitkiin harjoituksiin voi varautua juomalla vettä jo ennen harjoituksia sekä muistaa juomatauot harjoitusten aikana
    • Vettä tulisi juoda harjoituksissa noin puoli litraa tunnissa, vartin välein nautittuna
    • Urheilujuomat sopivat juomaksi, kun harjoittelu tai turnaukset ovat fyysisesti erityisen vaativia
    • Energiajuomat, sokeriset mehut ja limsat nostavat ja laskevat verensokeria nopeasti, eivätkä ne sovi harjoitusjuomiksi
    • Erilaiset lisäravinnejuomat, kuten maltodekstriini, kuuluvat vasta ammattiurheiluun
       

Energiaravintoaineita hiilihydraateista, proteiineista ja rasvoista

  • Hiilihydraatit antavat energiaa urheiluun
    • Täysjyväviljavalmisteet, peruna ja juurekset, tumma pasta ja riisi sekä hedelmät, marjat ja kasvikset ovat hyviä hiilihydraattien lähteitä, jotka sisältävät myös paljon vitamiineja, kivennäisaineita ja kuituja
    • Valkoisten viljavalmisteiden ja runsaasti sokeria sisältävien elintarvikkeiden ravintoarvo on huono ja ne lisäävät levottomuutta sekä ylipainon ja hampaiden reikiintymisen riskiä
       
  • Proteiinit toimivat lihasten ja luuston rakennusaineina
    • Proteiinia saa parhaiten kalasta, lihasta, siipikarjasta, kananmunista ja maitotuotteista
    • Esimerkiksi naudanlihasta ja maksasta saa lisäksi rautaa, jota tarvitaan lihasten kehittymiseen
    • Luuston kasvuun ja kehittymiseen tarvittavaa kalsiumia ja D-vitamiinia on maitotuotteissa
    • Myös kala on tärkeä D-vitamiinin lähde
       
  • Pehmeä rasva toimii energianlähteenä ja aivojen rakennusaineena
    • Pehmeä eli tyydyttymätön rasva edistää muistamista, oppimista, havaitsemista ja päättelykykyä
    • Tyydyttymättömiä rasvoja saa kasviöljystä, margariineista ja kalasta
    • Kova eli tyydyttynyt rasva vaikuttaa haitallisesti veren kolesterolipitoisuuteen
    • Kovaa rasvaa sisältävät muun muassa rasvainen liha, makkara, voi, juusto ja jäätelö
       
  • Liikkuvan lapsen lautasmalli
    • 1/2 lautasesta kasviksia
    • 1/4 perunaa, tummaa riisiä tai pastaa
    • 1/4 kala-, liha- tai munaruokaa
    • Juomaksi rasvatonta maitoa tai piimää
    • Lisänä tumma leipä, jonka päällä kevyesti kasvimargariinia tai kasvirasvalevitettä
    • Jälkiruoaksi marjoja tai hedelmiä
       
  • Nuoren urheilijan lautasmalli
  • Paljon urheilevilla pojilla ja tytöillä energiantarve voi olla niin suuri, että lautasmallia voi muokata energiapitoisemmaksi jakamalla lautasen osiot tasan kolmeen osaan. Ruokaa voi myös santsata lautasmallin suhteiden mukaan, jos jää nälkä
    • 1/3 lautasesta kasviksia
    • 1/3 perunaa, tummaa riisiä tai pastaa
    • 1/3 kala-, liha- tai munaruokaa
    • Juomaksi rasvatonta maitoa tai piimää
    • Lisänä tumma leipä, jonka päällä kevyesti kasvimargariinia tai kasvirasvalevitettä
    • Jälkiruoaksi marjoja tai hedelmiä
       
  • Kestävyys- tai palloilulajeja harrastavan kasvuikäisen pojan lautasmalli
    • 2/3 lautasesta täysjyväspagettia
    • 1/3 jauheliha-kasviskastiketta
    • 1 pieni lautasellinen raastetta ja salaattia, 1-2 ruokalusikallista salaatinkastiketta
    • 3 palaa täysjyväleipää ja margariinia
    • 1 lasi maitoa, 1 lasi täysmehua ja 1 lasi vettä
    • Jälkiruoaksi marjoja tai hedelmiä
       

Lisätietoa:Nuorten ravitsemusopas (pdf 216 kt)
Lisätietoa: www.terveliikkuja.fi ja www.huippu-urheilija.fi


 


Liikunnallinen elämäntapa jo lapsena

Lasten liikunnassa on tärkeää, että se sisältää paljon liikettä, se on monipuolista ja lapsi on siitä iloinen ja innostunut.

Tavoitteellisesti urheilevan tulee liikkua vähintään 20 tuntia viikossa

Monipuoliseen liikuntaan kuuluu ohjattua ja omatoimista liikuntaa

  •  Liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa rakennetaan jo lapsena
     
  • 6-11-vuotiaan lapsen liikuntasuositus on vähintään 14 tuntia viikossa
    • Tavoitteellisesti urheilevan tulee liikkua vähintään 20 tuntia viikossa
       
  • 12-15-vuotiaan nuoren liikuntasuositus onvähintään 11 tuntia viikossa
    • Tavoitteellisesti urheilevan tulee liikkua vähintään 20 tuntia viikossa
       
  • Monipuolisuus auttaa myös riittävän liikuntamäärän saavuttamisessa
     
  • Monipuolisesti liikkuva lapsi liikkuu sekä ohjatusti että omatoimisesti
     
  • Monipuolinen liikunta kehittää kaikkia liikunnallisia perustaitoja ja fyysisiä valmiuksia
     
  • 11 ikävuoteen mennessä olisi hyvä harrastaa vähintään kolmea erilaista lajia
    • Elämykset, haasteet ja innostava ilmapiiri motivoivat lasta
       
  • Lapsen ja nuorena saadut kokemukset ja opitut taidot auttavat liikunnallisen elämäntavan muodostumisessa ja eri urheilulajien harrastamisessa myöhemmällä iällä
    • Eri lajien harrastaminen ei välttämättä takaa monipuolisuutta, jos lajit kehittävät samoja ominaisuuksia

Lisätietoa: www.terveliikkuja.fi ja www.huippu-urheilija.fi

 


Jääkiekkoileva nuori tarvitsee lepoa kehittyäkseen

Jääkiekkoileva nuori tarvitsee unta ja lepoa kehittyäkseen urheilijana sekä palautuakseen koulun, harrastuksen ja muun vapaa-ajan tuomista rasituksista. Riittävä uni on myös tärkeää nuoren kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen kannalta.

Unta tarvitaan oppimiseen ja
harjoittelusta palautumiseen

  • Unen aikana aivot käsittelevät päivällä saatua tietoja ja siirtävät turhaa tietoa syrjään
     
  • Jo opitut asiat vahvistuvat nukkuessa
     
  • Syvä uni on erityisen tärkeää murrosikäiselle nuorelle, koska syvän unen aikana kehittyy paljon kasvuhormonia
     
  • Liian vähäinen syvän unen määrä voi vaikeuttaa nuoren palautumista urheilusuorituksesta ja häiritä lihasten ja muun kehon kasvua ja kehitystä
    • Syvää unta kertyy enemmän, jos nukkumaanmenoaika on tarpeeksi aikaisin. Mieluimmin ennen kello 23:a
    • Nuori tarvitsee keskimäärin 8-10 tuntia unta yössä
    • Fyysisesti kuormittavasta harrastuksesta palautumiseen tarvitaan enemmän lepoa, jopa 12 tuntia yössä

Fyysisesti kuormittavasta harrastuksesta palautumiseen tarvitaan enemmän lepoa, jopa 12 tuntia yössä


Väsyneenä loukkaantumisriski kasvaa

  • Univaje heikentää älyllistä suorituskykyä ja laskee mielialaa
    • Univelan kertyessä keskittyminen ja motivaatio häiriintyvät
    • Unenpuute heijastuu myös muistin toimintoihin, päättely- ja ongelmanratkaisukyky vaikeutuvat
    • Elimistön aineenvaihdunta saattaa heikentyä unenpuutteen takia
    • Väsymys nostaa veren tulehdusarvoja ja lisää stressihormonin eritystä
    • Univajeesta kärsivän henkilön vastustuskyky heikkenee ja sairastumisriski kasvaa
       
  • Levon laiminlyöminen ja liian yksipuolinen harjoittelu aiheuttavat jääkiekkoilevalle nuorelle lihasten kipeytymistä ja väsymystä sekä nostaa loukkaantumisriskiä

 

Vinkkejä riittävään unensaantiin

  • Nuori tarvitsee säännölliset nukkumaanmenoajat
    • Perheen säännöllinen elämänrytmi tukee nuoren kehitystä ja jaksamista
       
  • Nälkäisenä ei nukuta
     
  • Kofeiinipitoiset juomat saattavat vaikeuttaa unensaantia
     
  • Mieltä painavat asiat on syytä käsitellä ennen nukkumaanmenoa
     
  • Lyhyet päiväunet (15-20 min) ovat joskus paikallaan, pitkät päiväunet häiritsevät yöunta
     
  • Televisio ja tietokone kannattaa sijoittaa kodin yhteisiin tiloihin, jottei niiden parissa tule touhuttua yömyöhään
     

Lisätietoa: www.terveurheilija.fi ja www.huippu-urheilija.fi


Nuori urheilija huolehtii itse hygieniastaan

Hygienia on tärkeä osa jääkiekkoa ja urheilevan nuoren tehtäviin kuuluu huolehtia niin varuste- ja vaate- kuin muustakin henkilökohtaisesta hygieniastaan. Nuoren jääkiekkoilijan hygieniaan kuuluu muun muassa suihkussa käyminen jokaisen harjoitus- ja pelikerran jälkeen. Puhtaalle iholle puetaan vain puhtaita vaatteita.

Varuste- ja vaatehygienia

 

  • Oma juomapullo mukaan harjoituksiin
    • Mikäli joukkueella ei ole jokaiselle pelaajalle omaa juomapulloa, kannattaa sellainen ottaa mukaan kotoa
    • Omaa juomapulloa käyttämällä pystytään torjumaan tartuntatautien, kuten flunssan leviämistä
       
  • Varusteet kuivatetaan jokaisen käyttökerran jälkeen
    • Varusteita voi myös pestä tarvittaessa, useimmille sopii pesu pesukoneen alemmissa lämpötiloissa
    • Varustekassi kannattaa tyhjentää ja kuivattaa erikseen silloin tällöin
       
  • Harjoitusten jälkeen aina puhtaat vaatteet päälle
    • Vaatteiden tulisi myös olla oikean kokoisia kiristämisien ja hiertymien välttämiseksi
    • Varusteiden alle kannattaa pukea urheiluun tarkoitettu alusasu, joka pitää ihon kuivana ja lämpimänä
    • Likaiset vaatteet saattavat aiheuttaa iho-oireita, kuten ihottumaa

 

Peseytyminen

 

  • Harjoitusten ja pelien jälkeen käydään aina suihkussa
    • Lapsia ja nuoria kannattaa muistuttaa suihkuun menemisen tärkeydestä
    • Suihkussa käydään heti urheilemisen jälkeen jo jäähallilla, jos tilat sen sallivat
    • Peseytyessä tulee muistaa pestä huolellisesti hikoilevat paikat, kuten kainalot, taipeet ja kaula. Myös intiimialueiden pesu tulee muistaa!
      • Murrosikäisen kanssa tulee muistaa kehittyvän kehon mukanaan tuomat henkiset paineet, esimerkiksi kiusaamiseen suihkutilanteessa tulee puuttua heti
         
  • Käsienpesu tärkeää tartuntatautien ehkäisyssä
    • Kädet tulee pestä aina WC-käynnin, roskien käsittelyn, sairaan henkilön kättelyn, niistämisen tai aivastamisen jälkeen sekä ennen ruoanlaittoa ja syömistä
    • Myös varpaiden ja sormien kynnet pitää muistaa leikata lian ja bakteerien välttämiseksi
       

 

  • Hampaiden pesu aamuin illoin
    • Ruokailun jälkeen kannattaa pureskella ksylitolipurukumia, joka suojaa hampaita reikiintymiseltä
       

Lisätietoja:
Jääkiekkoväen hygieniaopas (414 kt)

www.terveliikkuja.fi
www.huippu-urheilija.fi
 

Lähteet:

Lehtinen T, Lehtinen I. Mikä mättää? Murrosiän muutokset kotona ja koulussa. Edita: Helsinki, 2007.Saarenpää-Heikkilä O. Miksi lapseni ei nuku? Unihäiriöt ja unen puute vauvasta murkkuun. Gummerus: Jyväskylä, 2007,Aromaa A, Huttunen J, Koskinen S, Teperi J. Teoksessa Suomalaisten terveys (toim) Hyyppä M, Kronholm E. Uni ja lepo. Duodecim: Saarijärvi, 2005.
Tynjälä J, Rautiainen H, Heikkilä P, Kokko S, Tervomaa T, Kannas L.
Sleep habits of young ice-hockey players in Finland.
http://www.nuorisuomi.fi/lepo
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/uni_ja_ravitsemus/uni/nuori/

 


Päihteet ovat haitallisia nuoren
kasvulle ja kehitykselle

Jääkiekkoileva nuori on suurimmassa kasvun ja kehityksen vaiheessa, eikä keho ole vielä täysin kehittynyt. Tämän vuoksi päihteet ovat erityisen vaarallisia ja haitallisia nuorille sekä heidän kehitykselleen.

Päihteet eivät kuulu urheilulliseen elämäntapaan

  • Vanhempien kontrollilla ja valvonnalla on todettu olevan suuri vaikutus nuorten päihteiden käyttöön siten, että enemmän kontrolloivien vanhempien lapset käyttävät vähemmän päihteitä
     
  • Avoin keskustelu päihteistä sekä yhdessä laaditut pelisäännöt helpottavat perheen elämää
     
  • Kodin, koulun sekä urheiluseuran yhteistyö on tärkeää tuettaessa nuorten päihteettömyyttä
     
  • Päihteettömyys tukee nuoren kiekkoilijan kehittymistä huippu-urheilijaksi

Tupakoivan kiekkoilijan sydän rasittuu enemmän

  • Tupakoinnilla on useita haittavaikutuksia urheilevalle nuorelle
    • Sydän rasittuu tupakoimatonta enemmän
    • Lihasten verenkierto vähenee, minkä seurauksena lihakset väsyvät nopeasti
    • Tupakan haitalliset aineet vaikuttavat myös keuhkojen kapasiteetin pienenemiseen, jolloin urheilijan suorituskyky laskee
    • Tupakointi voi vaikuttaa nuoren pituuskasvuun sekä heikentää luustoa, yleiskuntoa ja vastustuskykyä

 

Nuuska aiheuttaa riippuvuutta erittäin nopeasti

  • Nuuska on tupakkajauheesta valmistettu valmiste, jota käytetään suussa, ikenen ja posken limakalvon välissä
     
  • Nuuskassa on 20 kertaa enemmän nikotiinia kuin tupakassa, joten se aiheuttaa riippuvuutta hyvin nopeasti
     
  • Nuuska on erityisen haitallista suun limakalvoille ja hampaille
    • Nuuska altistaa suusyövälle
       
  • Suuren nikotiinipitoisuutensa takia nuuska laskee urheilijan suorituskykyä
    • Heikentyneen verenkierron takia se myös lisää loukkaantumisriskiä

 

Alkoholi heikentää suorituskykyä

  • Henkinen ja fyysinen suorituskyky heikentyvät alkoholin vaikutuksesta
     
  • Alkoholi heikentää myös hienomotoriikkaa ja keskittymiskykyä, jolloin onnettomuusriski kasvaa
     
  • Alkoholi lisää virtsanedistystä ja edistää elimistön kuivumista
     
  • Alkoholi voi vaikuttaa haitallisesti nuoren fyysisiin kasvuprosesseihin
     
  • Alkoholinkäyttö vähentää myös harjoituksista saatua hyötyä
    • Alkoholi rasittaa elimistöä, eikä se pääse palautumaan ja kehittymään normaaliin tapaan

 

Huumeilla on lukuisia haittavaikutuksia

  • Huumeiden kokeilu liittyy usein muiden päihteiden samanaikaiseen käyttöön
     
  • Huumeiden käyttäjä haluaa usein salata toimintansa ja muuttua eristäytyneeksi ja salaperäiseksi
     
  • Huumeet aiheuttavat nopeasti voimakasta riippuvuutta
    • Huumeiden riskejä ovat muun muassa mielenterveysongelmat, onnettomuusalttius sekä henkisen ja fyysisen suorituskyvyn heikkeneminen
       
  • Huumausaineiden käyttö on Suomen laissa kiellettyä
     

Flunssalääkkeetkin saattavat kuulua kiellettyjen aineiden listalle

  • Dopingaineita ovat erilaiset piristeet ja hormonit sekä kaikki huumeet
     
  • Myös lääkärin määräämät astmalääkkeet tai ilman reseptiä saatavat flunssalääkkeet saattavat sisältää kiellettyjä aineita
    • Lääkärille kannattaa aina kertoa olevansa urheilija, jotta hän voi ottaa asian huomioon lääkettä määrätessä
    • Joidenkin perussairauksien, kuten astman, hoitoon käytettäville lääkkeille on mahdollista saada erityislupa, joka pitää hakea etukäteen Antidoping-toimikunnalta
      • Varmista, missä ikävaiheessa ja millä tasolla lupa tarvitaan ja huolehdi, että se on voimassa
         
  • Suomen Antidopingtoimikunta ylläpitää urheilussa kiellettyjen aineiden listaa
     

Lisätietoa:
www.nuorisuomi.fi

www.antidoping.fi
www.pokalehuulessa.fi
www.irtihuumeista.fi

 

Lähteet

 

Aalto-Setälä T, Marttunen M, Pelkonen M. Nuorten päihdehäiriöiden varhaistunnistaminen. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Kansanterveyslaitos.  Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto. HUS/HYKS, Peijaksen sairaala, psykiatrian tulosyksikkö
Nuorisopsykiatrian vastuualue, 2003 http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/ohjeet_ja_suositukset/paihdehairiot.pdf
Lappalainen-Lehto R, Romu M-L, Taskinen M. Haasteena päihteet. Ammatillisen päihdetyön perusteita. WSOY: Helsinki, 2007.
Nieminen R. Vapaaksi tupakasta. Gummerus: Jyväskylä, 1999.
Metso L, Ahlström S, Huhtanen P, Leppänen M, Pietilä E. Nuorten päihteiden käyttö suomessa 1995-2007 ESPAD- tutkimuksen tulokset. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos raportti 6/2009. Gummerus: Jyväskylä, 2009.
Hara M, Ollila H, Simonen O (toim.) Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Yhteinen vastuumme. Toimintasuositukset lasten ja nuorten terveyden ja tupakoimattomuuden edistämiseksi Suomessa vuosina 2010-2013. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:58. Helsinki, 2010.
Lehtinen T, Lehtinen I. Mikä mättää? Murrosiän muutokset kotona ja koulussa. Edita: Helsinki, 2007.
www.antidoping.fi

www.dopinglinkki.fi
www.pokalehuulessa.fi
www.irtihuumeista.fi
www.nuorisuomi.fi
http://www.nuorisuomi.fi/paihteetonpelikentta/ppsuomi/index1.html
Koski Pasi. Pojat, pallo ja pullo: viekö seuratoimintamärkään miehuuteen? Yhteiskuntapolitiikka 70 (2005):6.
http://yp.stakes.fi/NR/rdonlyres/A08AF68C-0248-4F68-971A-249CEF2AF05B/0/056koski.pdf

Julkaistu kategoriassa Teemat
Kirjoittanut
Lue lisää ...

 

Huoltajaksi?

OLETKO Huoltaja-AiNESTA?

Oletko luonteeltasi avulias, positiivinen ja yhteistyökykyinen? Haluatko olla täysillä mukana junnukiekon arjessa? Jos kyllä, kannattaa sinun kysyä onko lähiseurasi junnujoukkueessa huoltajan pesti avoinna.

Lue lisää

Valmentajaksi tai ohjaajaksi?

Valmentajaksi TAI ohjaajaksi?

Jos haluat oppia ja opettaa, tervetuloa hauskan, haasteellisen mutta samalla antoisan harrastuksen pariin! Seurojen nykyiset ja tulevat kiekkotähdet ympäri Suomen tarvitsevat motivoituneita valmentajia ja ohjaajia.

Lue lisää

harrastamaan?

Harrastekiekosta löytyy sarjoja lapsille, aikuisille, naisille ja miehille – kaikille, jotka haluavat nauttia pelaamisesta ilman taklausjääkiekon riskejä. Perinteisesti luistellen, kesällä rullakiekkoa. Viritä vanhat taitosi tai aloita uuden harrastuksen parissa!

Lue lisää

Erotuomariksi jääkiekkoon

Erotuomariksi?

Kiinnostaako sinua ryhtyä jääkiekkotuomariksi? Tarjolla on hyvä ja kiinnostava liikuntaharrastus Suomen ykköslajin parissa. Tämä harrastus ei maksa kuin vaivan – harrastajalle päinvastoin maksetaan kuntoilusta.

Lue lisää

Finland Hockey Pool

Yhteistyökumppaniksi

Haluaako yrityksesi olla mukana suomalaisen jääkiekon ykkösketjussa? Suomen suosituin urheilulaji tarjoaa monia yhteistyömahdollisuuksia riippuen yrityksesi koosta, tavoitteista ja strategisista linjauksista.

Lue lisää

Vapaaehtoistyöntekijäksi jääkiekkoon

VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÄKSI?

Seurat ympäri maan tarvitsevat innokkaita tekijöitä mitä erilaisimpiin tehtäviin. Jääkiekkoliitossa apuvoimia tarvitaan mm. kotimaaotteluissa. Keväällä 2011 alkaa haku 2012 ja 2013 MM-kotikisojen vapaaehtoistehtäviin.

Lue lisää

Tule junnupelaajaksi

TULE MUKAAN Junnupelaajaksi

Haluatko pelata vauhdikasta peliä ja kuulua joukkueeseen, josta jokaiselle löytyy kavereita? Jääkiekkojunnuja on yli 50 000, joista lähes 5 000 tyttöjä. Kysy lähiseurastasi kuinka pääset mukaan pelaamaan!

Lue lisää

 

Julkaistu kategoriassa Teemat
Kirjoittanut
Lue lisää ...

Tuoreimpia uutisia



Suomen Jääkiekkoliiton yhteistyökumppanit: