Leijonat.fi

       

×

Blogi: Ei ”rahan takii” vaan intohimosta

Olympialajeista jääkiekko on hiihtoviestien ohella ainoa joukkuelaji, jolta voidaan realistisesti toivoa mitalin mahdollistavaa suoritusta kisatilanteessa. Miesten mitalimahdollisuus rakentuu ennen kaikkea loistavasti toimivan ja pelaajia tuottavan seuratyön varaan, jota Jääkiekkoliiton valmennusjärjestelmä oivasti tukee. Pelaajien ammattimainen harjoittelu on taloudelliseesti mahdollistettu liigaseurojen liiketoiminnan avulla.


Naisten osalta tilanne on toisenlainen, sillä seurat eivät vielä toimi tarpeeksi kokonaisvaltaisesti tuottaakseen jatkuvasti kansainvälisen tason pelaajia. Jääkiekkoliiton panostus tyttö- ja naismaajoukkueiden toimintaan on onneksi leiritys- ja turnausvuorokausilla mitattuna riittävä. Maajoukkueen toimintakulttuuri on uudistettu täydellisesti. On luotu ympäristö, joka mahdollistaa kehityksen. Kaudella 2014-2015 naisten maajoukkueen voittoprosentti maaotteluissa oli 54,2, seuraavalla kaudella 69,6 ja viime vuonna 76%. Tämä kehitys ei ole sattumaa vaan voittaminen on pitkän ajan kuluessa hyvin tehdyn työn looginen seuraus.

Kuortaneen urheiluopiston harjoituskeskus on keskeisessä asemassa tämän hetken pelaajatuotannossa. Suurin osa parhaista naispelaajista siirtyy jo yläaste- tai lukiovaiheessa Kuortaneelle, jonka valmennusprosessia johtavat pätevät ammattivalmentajat. Tämä harjoittelusampo tuottaa harjoittelemaan oppineita pelaajia naisten liigajoukkueille samalla, kun se mahdollistaa siirtymisen Pohjois-Amerikan yliopistoihin stipendiurheilijana. Ennen kuin seuratyömme tuottaa kansainvälisen tason pelaajia vuodesta toiseen, ei maajoukkueemme voi menestyä ilman Kuortaneen ammattilaisurheilumallia. Pitää myös muistaa, ettei kukaan pelaaja ole vielä 18-vuotiaana valmis MM-tason kiintotähti putkahdettuaan Kuortaneen harjoitusmyllystä ulos.

Pitkäaikaisen menestyksen ainut tae on laadukas suomalainen seuratyö, joka mahdollistaa naispelaajille kilpailukykyisen arjen. Tähän emme ole vielä kaikissa seuroissa päässeet, koska naiskiekko ei ole arvo kaikille pääsarjaseuroillemme. Osa niistä ei vielä näe naisten mahdollista menestymistä olympia- ja MM-kisoissa yhteisenä Suomi-kiekon tavoitteena. Tämä näkyy esimerkiksi vaikeutena saada olympialaisiin valmistautuvia pelaajia mukaan tiettyjen seurojen poikajoukkueiden iltaharjoitteluun. Paikkaa tarjottaessa siitä saatetaan pyytää kohtuutonta korvausta pelaajalta, joka jo maksaa kuukausimaksua naisten sarjajoukkueeseen. Tämän asenteen on muututtava tulevaisuudessa.

Myös hyviä asioita tapahtuu. Kehityksen etunenässä kulkevat Kuortane ja Oulun Kärpät, myös Kuopiossa ja Espoossa ”hihat heiluvat”. KJT on puolestaan esimerkki seurasta, joka pystyy ja haluaa luoda tyttöpelaajien ympärille kokonaisvaltaisen harjoitusprosessin aamujäineen ja poikajoukkueharjoitteluineen, mikäli pelaaja on valmis satsaukseen. Eri sukupuolet ovat Keravalla samanarvoisia! Seura tukee myös jatkuvasti maajoukkueen valmistautumista tarjoutuen pelaamaan harjoitusotteluita poikajoukkueillaan sarjakauden aikana aina, kun se sopii naisten maajoukkueen ohjelmaan.

Arki ratkaisee kansainvälisen menestyksen. Kaikkien parhaiden naispelaajien on myös tulevina vuosina harjoiteltava aamuisin ja iltaisin poikien joukkueissa. Olemme tällä kaudella onnistuneet ratkaisemaan tämän tavoitteen akatemiaharjoittelun kautta aamuisin. Iltaharjoittelu poikien kanssa ei vielä kaikilla paikkakunnilla toimi olympiapelaajien osalta toivotulla tavalla, vaikka tämän pitäisi olla itsestään selvä rakennepalkki suomalaisessa jääkiekossa.

Vastustajistamme USA (n. 55 000 lisenssipelaajaa), Kanada (90 000) ja Etelä-Korea ovat ammattilaisjoukkueita koko olympiakauden ajan. Maat ovat keskittäneet toimintansa harjoituskeskukseen, jossa joukkue harjoittelee koko kauden yhdessä. Kanadalaisille valtiomaksaa urheilijapalkkaa, jenkeille USA Hockey maksaa noin kaksinkertaisen miesten SM-liigapelaajan keskipalkan. Myös Kiinassa on tällä hetkellä kaksi naisten ammattilaisjoukkuetta, joiden varaan satsaus kohti Pekingin talviolympialaisia 2022 todennäköisesti rakennetaan. Venäjä leireilee syksyn aikana pitkän jakson maajoukkueen kanssa Pohjois-Amerikassa. Ruotsissa olympiakomitea rahoittaa vuosittain kymmenen parhaan naispelaajan satsausta tukemalla heitä urheilija-apurahalla. Meidän ja Ruotsin merkittävin ero on SHL-seurojen organisaatioiden suhtautuminen naisjoukkueisiin. He näkevät ne tärkeänä osana seuraansa mahdollistaen maksuttoman pelaamisen ja varusteet pelaajilleen. Lisäksi pelaajia avustetaan työpaikkojen löytämisessä. Näistä syistä johtuen seitsemän maajoukkueemme vakiopelaajaa pelaa tällä hetkellä Ruotsissa.

Vastataksemme näihin haasteisiin Suomen pitää olla paras maailmassa tietyissä asioissa. Olemme rakentaneet maajoukkueeseen huippu-urheilua edistävän toimintakulttuurin, joka varmasti kestää vertailun. Pyrimme pelaamaan järjestelmällisintä ja fyysisintä puolustuspeliä kaikista tämän maapallon joukkueista, haluamme olla edelläkävijöitä rajummassa kontaktipelissä. Lisäksi meidän on tehtävä parempaa yhteistyötä pelaajien arjen parantamiseksi. Tämä edellyttää kuitenkin jatkuvaa arvokeskustelua seurojen sisällä, mikä puolestaan lopulta johtaa yhdenvertaisiin harjoitusolosuhteisiin -  olitpa sitten tyttö tai poika, nainen tai mies. Naiset eivät pelaa ”rahan takii” vaan intohimosta.

Suomi-kiekko - eiköhän ruveta kimpassa talkoisiin!

Terveisin,
Pasi Mustonen
Naisten maajoukkueen päävalmentaja

Haaste: Heitän pallon blogin kirjoittamisesta seuraavaksi Linda Välimäelle, jonka toivon avaavan kirjoituksessaan naispelaajan arkea.

 

 

Viimeksi muutettu


#meidänmatka on naiskiekon blogi, jossa naisten maajoukkuepelaajat ja muut toimijat vuorollaan kertovat naiskiekon arjesta. Edessä ovat naiskiekon supervuodet, kohokohtana 2018 olympialaiset ja 2019 MM-kotikisat.


 

Naisleijonat soittolista // Leijonat-TV



Suomen Jääkiekkoliiton yhteistyökumppanit: