tiistai, 17 marraskuu 2020 13:51

Kuka on Jere Espo? Hyökkääjän kahden viikon keikka Kalajoelle on kestänyt yli viisi vuotta

Kirjoittanut Petteri Ikonen
ERINOMAISUUDEN TAVOITTELU

Kalajoen JHT:n hyökkääjä Jere Espo on tyytyväinen elämäänsä. Suomi-sarjan kärkijoukkueisiin jo vuosien ajan kuuluneen JHT:n riveissä on hyvä pelata, ja siviilityö rakennusmiehenä soljuu hyvin yhteen jääkiekon pelaamisen kanssa. Kalajoelta on löytynyt myös tyttöystävä. Espo ei arvannut reilut viisi vuotta sitten, miten pitkäksi keikka hiekkasärkillä venyisi.

– Mestiksessä pelaamieni kausien jälkeen oli selvä, etten mahdu KooKoon liigajoukkueeseen. Olin kesän (2015) Kotkassa, ja KooKoosta tuttu huoltaja Aku Matilainen vinkkasi valmentaja Timo Kepon siirtyneen JHT:n valmentajaksi.

Espo tiesi Kepon, joka kolusi jo pelaajaurallaan useita Kymenlaakson seuroja ja on sittemmin valmentanut useissa Mestis-organisaatioissa.

– Hän houkutteli minut kahdeksi viikoksi Kalajoelle harjoittelemaan ja katsomaan, mikä meininki siellä olisi. Kaksi viikkoa on venynyt jo kuudeksi kaudeksi, marraskuun lopussa 28 vuotta täyttävä Espo naurahtaa.

– Kalajoelle siirtyessä lähtökohta oli se, että teen pelaamisen ohessa siviilitöitä. Työt ovat olleet mukana ensimmäisestä päivästä lähtien, hyökkääjä alleviivaa.

 

Tuore vahvistus JHT:n paidassa syyskuussa 2015.


Suomi-sarjassa ja Mestiksessä pelaamalla ei saa ainakaan leveää leipää pöytään, mutta toisin oli vielä vajaat kymmenen vuotta sitten. KooKoon Mestis-joukkueessa Espo pystyi keskittymään täysillä jääkiekkoon.

– Treenasimme aamupäivisin, ja touhu oli muutenkin ammattimaista, Espo kertaa vuosia 2012–15.

– Nykyisistä Mestis-joukkueista jotkut puhuvat ammattimaisesta ympäristöstä ja siitä, miten pelaajat voivat keskittyä jääkiekkoon ja harjoittelevat aamupäivisin. Uskon kuitenkin siinä olevan iso ero siihen, millaista KooKoon touhu oli, Espo vertailee.

Espo pääsi jo parikymppisenä Mestiksen makuun sarjan kärkikaartiin kuuluneessa KooKoossa eikä olisi vieläkään liian vanha yrittämään paluuta Mestikseen. Pitkien pelimatkojen ja Suomi-sarjaa tiiviimmän kalenterin yhdistäminen ei kuitenkaan innosta. Mestiksessä otteluita ja harjoituksia olisi enemmän, joten kokoaikaisen siviilityön yhdistäminen jääkiekkoon olisi vaikeaa.

– Suomi-sarjassa pelatessa pystyn nauttimaan jääkiekosta, ja minulla on hyvä työpaikka. Mestiksen kiertäminen 300 euron kuukausikorvauksella ei kiinnosta.

 

"Suomi-sarjassa pelatessa pystyn nauttimaan jääkiekosta, ja minulla on hyvä työpaikka."

Myytti ulkojäiden kasvateista ei päde Kotkassa

Espo on lähtöisin Kotkasta, jonka menestyslajeihin ovat vuosikymmenten ajan kuuluneet jalkapallo ja koripallo. Jääkiekollakin on ollut paikkansa satamakaupungin palloilukartalla, mutta Titaanit on käynyt vain haistelemassa Mestis-tuulia. Kotkalaisylpeys löytyy 1. divisioonan/Mestiksen maratontaulukosta sijalta 33.

– Kotka on urheilukaupunki. Se on selvää. Samat ihmiset käyvät katsomassa eri lajien otteluita. Sitten kun menestytään, myös väkeä on enemmän, Espo avaa synnyinkaupunkinsa menoa.

Espo pelasi poikasena myös jalkapalloa, mutta jääkiekko nappasi tiukempaan otteeseen jo varhain.

– Asuin jäähallin vieressä. Kotkassa oli kaksi hallia, ja toisessa oli joka arkipäivä sekä sunnuntaina yleisöluistelu, mihin sai ottaa mailan mukaan. Menin koulun jälkeen sinne mailallisten vuorolle.

– Paljon puhutaan jääkiekkoilijoista, ja heidän ulkojäillä hankkimista taidoista, mutta Kotkassa oli kyllä halliaikaa tarjolla paljon ja siellä minä harjoittelin omatoimisesti.

Lisää jääaikaa oli tiedossa Titaanien harjoituksissa, jotka täyttivät nuoren Jeren kalenterin koulun ja yleisöluisteluiden ohella. Titaanien edustusjoukkue pelasi toistaiseksi viimeisen Mestis-kautensa 2008–09 ja jo seuraavalla kaudella Espo pääsi edustusjoukkueen mukaan Suomi-sarjassa vain 17-vuotiaana.

– Sehän oli kuin palkinto ja jännittävää, ammattikoulua samaan aikaan käynyt Espo muistelee.

– Tuntuu, että Suomi-sarja oli kovempi siihen aikaan kuin nykyisin. Olin tietysti nuori, mutta sarjassa oli paljon hyviä pelaajia. Niistä ajoista sarja on muuttunut paljon. Vielä 5–6 vuotta sittenkin mukana oli paljon kokeneita pelaajia, ja peli oli fiksumpaa kuin nykyisin. Sarja on nuorentunut ja muuttunut vauhdikkaammaksi.

Espo on oikea mies kuvailemaan Suomi-sarjaa, missä hän on pelannut kaikkiaan kolmella vuosikymmenellä. Titaanien ja JHT:n välissä hänelle kertyi pätkät KooKoo-65:ssä, Ketterässä ja Raahe-Kiekossa, joten Suomen kolmanneksi korkein sarjataso on läpikotaisin tuttu.

 

Kauden 2014–15 pelaajakuvassa.


Askel aikuisuuteen Kouvolassa

Jere Espon aika Titaanien edustusjoukkueessa jäi yhteen vajaaseen kauteen, minkä jälkeen Kymenlaakson toinen suuri palloilukaupunki Kouvola kutsui nuorta hyökkääjää. Espo kävi ammattikoulunsa loppuun Kotkassa ja kiekkoili KooKoon A-nuorissa.

– Titaanit meni konkurssiin ja lähdin Kouvolaan testaamaan, mikä on mahdollista. Minulla ei ollut sen kummempia tavoitteita vaan katsoin kuinka pitkälle voin päästä. Kouvolasta löysin uusia kavereita, ja paikka oli hyvä.

KooKoon Mestis-joukkueeseen Espo nousi kaudeksi 2012–13, mutta rooli oli vielä hyvin rajallinen. Runkosarjaotteluita kertyi 16, ja pelipaikka löytyi vielä pääasiassa A-nuorista.

– Mestis oli siihen aikaan erilainen sarja kuin nykyään. Siellä oli ammattilaisorganisaatioita KooKoon, Sportin ja Jukurien johdolla, Espo mainitsee sittemmin Liigaan nostetut joukkueet.

KooKoon liiganousussa Espollakin oli osansa. KooKoo voitti Mestiksen keväällä 2014 ja sai oikeuden anoa liigalisenssiä. Espo pelasi runkosarjassa jälleen 16 ottelua, kävi lainapesteillä Imatralla ja Raahessa, mutta oli KooKoon mukana jälleen pudotuspeleissä.

– Alun perin minun ei pitänyt olla ratkaisevan loppuottelun kokoonpanossa, mutta Mikael Kuronen sairastui. Pääsin mukaan ja olihan se hienoa pelata ja voittaa mestaruus sellaisen yleisömäärän edessä.

 

KooKoon mestaruusriemua keväältä 2014.


KooKoo kukisti Jukurit viidennessä finaalissa 4–0 ja vei ottelusarjan 4–1. Kouvolan jäähalliin ahtautui 5194 katsojaa, joista osa liittyi mestaruusjuhlintaan jäällä useiden vuosien menestysodotusten vihdoin täyttyessä. KooKoo oli juhlinut sarjamestaruutta edellisen kerran 1987, jolloin kouvolalaiset voittivat 1. divisioonan ja nousivat ensimmäisen kerran SM-liigaan.

– En tule koskaan enää pelaamaan noin suuren yleisön edessä, Espo puhaltelee.

– Seuraavallakin kaudella kävi kyllä hyvin yleisöä. Kaikkiaan noista Kouvolan-kausista jäi hyvä fiilis, vaikka minä taistelin vain pelipaikasta. Edessä oli paljon nimimiehiä.

Vilkaisu KooKoon kausien 2012–15 nimilistoihin vahvistaa Espon ajatusta, kun KooKoossa kurvailivat esimerkiksi liigakonkarit Jari Kauppila ja Olli Julkunen sekä Mestis-tähtiä Juuso Rajalan ja Joona Karevaaran johdolla.

KooKoo pelasi mestaruuden jälkeen vielä kauden 2014–15 Mestiksessä ja viimeisteli organisaationsa liigakuntoon.

– Viimeisellä kaudella pelasin säännöllisesti nelosketjussa Niklas Appelgrenin kanssa, mutta sen jälkeen uraputkemme menivät eri suuntiin. Niklas on nyt kapteeni Ässien liigajoukkueessa ja minä JHT:n Suomi-sarjan joukkueessa, Espo naurahtaa.

 

Kuva ottelusta Kiekko-Vantaa–KooKoo, joka pelattiin 25.10.2014.


Neljän joukkoon vaaditaan työtä

Espo myöntää rehellisesti, että hänellä ei ollut sijaa KooKoon liigasuunnitelmissa eikä suuria liigatavoitteita missään vaiheessa uraansa. Hän on tyytyväinen siihen, mitä on jääkiekolta saanut ja reilut viisi vuotta sitten tapahtunut siirto Kalajoelle osoittautui kaikin puolin hyväksi ratkaisuksi.

– Olen saanut jääkiekkourallani sen, mitä olen ansainnut.

Onko koskaan mieleen tullut ajatus, että esimerkiksi oheisharjoittelussa jotain olisi voinut tehdä vielä paremmin ja vielä ammattimaisemmalla otteella saavuttaa paikan kovemmista sarjoista?

– Jos olisin nostanut penkistä kymmenen kiloa enemmän, olisiko se johtanut mihinkään? Joskus olen miettinyt, että olisiko Kouvolan-aikoina voinut tehdä jotain eri tavalla. Silloin pystyin keskittymään vain jääkiekkoon.

 

"Tavoittelemme runkosarjassa paikkaa neljän parhaan joukosta. Kovan työn takana se tulee olemaan."

Harva jääkiekkoilija kuitenkaan loihtii peliurallaan rahat, joilla elää loppuelämän. Suomessa tämä ei onnistu, joten Espon ratkaisu panostaa siviilitöihin ja jääkiekosta nauttimiseen vaikuttaa erinomaiselle ratkaisulle. Suomi-sarjassa Espo on kuulunut jo vuosia JHT:n runkopelaajiin ja toimii kolmatta kautta kapteenina.

– Se on tietysti kunniatehtävä. Yritän näyttää mallia omilla suorituksilla ja pitää oman suoritustason tasaisena. Nuorilla taso heilahtelee ja näytän heille esimerkkiä.

– Täksi kaudeksi Kalajoelle kasattiin kärkipään porukka ja tavoittelemme runkosarjassa paikkaa neljän parhaan joukosta. Kovan työn takana se tulee olemaan. Pelin pitää selkeytyä paljon, koska peli on ollut sekavaa alkukauden aikana. Nokian Pyryä vastaan oli ensimmäinen kohtaaminen, missä peli oli selkeää, Espo viittaa marraskuun alkupuolella pelattuun otteluun.

Pyry kuuluu niihin joukkueisiin, jotka taistelevat paikasta neljän parhaan joukkoon. Raahe-Kiekko, HC Indians Kaarina ja D-Kiekko karkasivat muilta marraskuun puoliväliin mennessä, mutta JHT:lla riittää aikaa kiriä kärkijoukkoa kiinni.

– Henkilökohtaisia tavoitteita en ole enää asettanut vaan pelaan niin kauan kuin se on hauskaa. Lopetan sitten, kun en enää pärjää. Pelaan joukkueessa, joka pärjää hyvin ja voittaa pelejä, Espo puntaroi.

 

"Pelaan niin kauan kuin se on hauskaa. Lopetan sitten, kun en enää pärjää."

JHT onkin kuulunut Suomi-sarjan kärkipäähän koko Espon siellä viettämän ajan. Kotkastakin on kyselty takaisin.

– Joka vuosihan he sieltä kyselevät, mutta olen tykästynyt Kalajokeen ja tiedän JHT:n olevan kilpailullisempi porukka kuin mitä Titaaneilla olisi.

Titaanit pelaa Suomi-sarjassa viidettä peräkkäistä kautta, mutta seuran taipaleelle on mahtunut Mestiksestä putoamisen (2009) jälkeen myös kausia 3. divisioonassa ja 2. divisioonassa. JHT on pelannut Suomi-sarjassa yhtäjaksoisesti vuodesta 2006.

– Voittaminen on mukavampaa kuin häviäminen. Jos kävisi pitkillä pelimatkoilla Etelä-Suomessa ja aina vain häviäisi, niin ei sellaisia reissuja olisi mukava tehdä. Voittavan joukkueen kanssa on mukavampi kiertää Suomea, Espo paaluttaa lopuksi ja jatkaa sen jälkeen työpäiväänsä rakennustyömaalla.

- Jere Espon pelaajakortti Leijonat.fi:ssä



Artikkelin kuvat: Riku Laukkanen, Riku Saari, Sini Löfman, KooKoo, Lehtikuva, Siiri Markkanen

Olet nyt

Lisää Kuka on -artikkeleita

Kuka on...

Leijonat-lehdestä tuttu Kuka on... -henkilöjuttujen sarja löytyy nyt verkosta. Esittelemme pelaajia, valmentajia, erotuomareita ja jääkiekon taustavoimia, joiden tarinoita et ehkä ole vielä lukenut tai kuullut.

Etsi sivustolta