keskiviikko, 02 lokakuu 2019 15:10

Kuka on Miika Heikkilä? KooVeen hyökkääjä johtaa esimerkillään ja tavoittelee ehjää kautta

Kirjoittanut Petteri Ikonen
ERINOMAISUUDEN TAVOITTELU

Mestiksessä pelaavan tamperelaisen KooVeen hyökkääjä Miika Heikkilällä on hyvät muistot uran ensimmäisestä Mestis-kaudesta 2013–14, jolloin hän pelasi Heinolan Peliitoissa ja teki läpimurtonsa miesten sarjaan.

– Hetki meni, että sarjan vauhtiin tottui. Sarjassa oli vielä paljon kolmenkympin kieppeillä olevia pelaajia, ja kovuus tuli yllätyksenä. Kaudesta on hauskoja muistoja, Heikkilä tuumii kuutisen vuotta myöhemmin.

Heikkilä myöntää, että sopeutuminen sarjaan otti aikansa. Hyppy nuorten SM-liigasta oli iso, vaikka Heikkilä olikin edelliskaudella yksi HPK:n A-nuorten mestarijoukkueen kulmakivistä ja kapteeni.

– Se kausi (2012–13) oli huikea lopetus juniorivuosille. Joukkueessa oli paljon pitkäaikaisia kavereita. Meillä oli yhtenäinen joukkue ja olimme koko kauden kärjessä, Heikkilä muistelee.

 

Leijonat-lehden kuvauksissa Legacy Bowl -pokaalin kanssa keväällä 2013.

 

– Olin HPK:n Liiga-joukkueen ringissä kesällä, mutta tuttu päävalmentaja Petri Karjalainen pyysi Heinolaan, jos paikka Liigasta ei aukeaisi.

Heikkilä ei kuitenkaan jäänyt Mestis-jyräksi, jollaisia vuosikymmenen alkupuolella sarjassa riitti vielä paljon. Silti hän nyt 27-vuotiaana kuuluu itse sarjan kokeneisiin pelaajiin, mutta on kulkenut KooVeehen muutaman mutkan kautta.

– Viime kausi Slovakiassa oli rikkonainen ja raskas sekä henkisesti että fyysisesti. Kausi loppui osaltani jo joulukuussa. KooVee tarjosi hyvän mahdollisuuden. Meillä on tyttöystävän kanssa koti Hämeenlinnassa, ja matka Tampereelle on ihan hyvin kuljettavissa päivittäin. Lisäksi KooVeessa on tuttu valmentaja, Heikkilä viittaa Miikka Kuuselaan.

– Sarjan vauhti on pysynyt edelleen kovana. Pelaajisto on vähän nuorentunut, mutta mukana on aiempaa enemmän kovan potentiaalin nuoria pelaajia.

Sarjapaikkaa vakiinnuttamaan

KooVee palasi viime kaudeksi Mestikseen ja pelasti sarjapaikkansa karsinnoissa. Täksi kaudeksi perinteikäs tamperelaisjoukkue vahvistui merkittävästi, kun riveihin liittyivät Heikkilän lisäksi myös esimerkiksi puolustaja Jimi Kuronen ja hyökkääjä Jere Helenius. Kumpikin on pelannut vahvoja Mestis-kausia. Oma lukunsa on puolustajakonkari Mikko Pukka, joka on tahkonnut yli 600 Liigan runkosarjaottelua.

– Jokainen pelaaja tietää, mitä voittaminen vaatii. Jokapäiväinen tekeminen pitää saada hyvälle tasolle, Heikkilä paaluttaa, mutta ei mainitse mitään sijoitustavoitetta.

 

"Jokainen pelaaja tietää, mitä voittaminen vaatii. Jokapäiväinen tekeminen pitää saada hyvälle tasolle."

Viime kauden runkosarjan 12. sijan jälkeen ainoa suunta on ylöspäin. Ennen kauden alkua tulijoista Pukka valittiin joukkueen kapteeniksi ja Heikkilä sekä Helenius varakapteeneiksi. Varakapteenistoon kuuluu myös useamman kauden KooVeessa pelannut nuori puolustaja Jesper-Juhani Ilvessuo.

Heikkilä on nyt itse edennyt urallaan siihen vaiheeseen, että hän on yksi joukkueen kokeneista ja esimerkki nuorille.

– Valinta varakapteeniksi on kunniatehtävä. Pukka oli selkeä valinta kapteeniksi. Minun pitää olla oma itseni ja näyttää esimerkkiä. Päivittäisen tekemisen täytyy olla hyvää jäällä ja jään ulkopuolella.

– Myös tulosta odotetaan, Heikkilä myöntää ja lisää tärkeäksi tavoitteeksi ehjänä pysymisen.

”En pärjää palloringissä”

Heikkilä on lähtöisin Lopelta. Jääkiekkouransa hän aloitti Riihimäen Nikkareissa, josta tie vei HPK:n organisaatioon yläasteikäisenä. Hyökkääjä antaa kiitosta vanhemmilleen ja muille kuljettamiseen juniorivuosina osallistuneille.

Nuoren Heikkilän lajivalikoimaan kuului myös salibandy ja 12-vuotiaaksi asti motocross.

– Motocrossissa tuli pari pahempaa loukkaantumista, joiden jälkeen keskityin jääkiekkoon. Muut kaverit pelasivat kesät jalkapalloa, mutta minä ajoin motocrossia. Minulta jäi se jalkapallohomma väliin, ja siksi en pärjää palloringissä, Heikkilä naurahtaa ja viittaa jääkiekkoilijoiden tyypilliseen alkulämmittelyyn.

Junioriura huipentui HPK:ssa A-nuorten Suomen mestaruuteen. Joukkuekaverina oli muun muassa nykyinen NHL-maalivahti Juuse Saros.

 

"Tuosta joukkueesta jäi poikkeuksellisen paljon hyviä kavereita. Osan kanssa olen päivittäin tekemisissä ja osan kanssa kesäisin."

– Siitä porukasta varmaan 15 pelaajaa pääsi pelaamaan Liigaa. Siinä oli paljon hyviä kavereita kuten Eetu-Ville Arkiomaa, Mikko Lahtela, Anton Ollikainen, Petteri Nikkilä, Ismo Nikkinen, Tommo Nukari, Joona Monto, Ville Järveläinen, Otto Paajanen, Teemu Rautiainen, Robert Leino, Sameli Ventelä, Miika Franssila, Henri Allen ja Ville Kautiainen, Heikkilä luettelee ja pelkää unohtavansa jonkun nimen.

– Tuosta joukkueesta jäi poikkeuksellisen paljon hyviä kavereita. Osan kanssa olen päivittäin tekemisissä ja osan kanssa kesäisin. Lähes kaikki heistä viettävät kesänsä edelleen Hämeenlinnassa.

Järveläinen teki läpimurtonsa Mestiksen Peliitoissa jo tuolla kaudella 2012–13, mutta palasi loppukaudeksi Hämeenlinnaan auttamaan A-nuoria. Heikkilän tie vei Heinolaan seuraavaksi kaudeksi Lahtelan kanssa.

Heinolassa Heikkilä ponnahti ensin Mestiksen eturiviin ja toisella kaudella 2014–15 jo Liigaan ensin Pelicansin ja sitten Tapparan sotisovassa. Ensimmäinen Liigassa aloitettu kausi 2015–16 tuotti mukavat 45 runkosarjaottelua, lyhyen komennuksen Mestiksen LeKiin ja luottoa myös Liigan pudotuspeleissä, jotka Tappara päätti mestaruusjuhliin.

– Siinä joukkueessa oli kovia pelimiehiä. Pysyin mukana, ja mestaruus oli kauden kruunu. Toiselle kaudelle olikin sitten kovemmat odotukset, mutta homma ei lähtenyt kunnolla käyntiin.

 

LeKin paidassa syyskuussa 2015.

 

Tapparassa Heikkilä jäi vähälle vastuulle, ja hänet lainattiin KooKoon Liiga-miehistöön ja LeKiin. Lopulta hyökkääjä joutui lonkkaleikkaukseen, josta hän toipui ajan kanssa pelikuntoon. Loukkaantuminen siis vaikeutti lopullista läpimurtoa Liigassa.

KooVee on hyvä näyteikkuna, kun samassa Hakametsän pihapiirissä toimivat Liiga-joukkueet Ilves ja Tappara. Vieläkö pääsarja kiinnostaa?

– Totta kai. Valehtelisin, jos sanoisin muuta. Mutta nyt etenen päivä kerrallaan. Tällä hetkellä keskittyminen on tiukasti KooVeessa, Heikkilä muotoilee.

 

 

Kielikylpyä Ruotsissa ja Slovakiassa

Heikkilä keskittyy kauden aikana pelkkään jääkiekkoon, mutta myös tavalliset siviilityöt ovat tulleet tutuiksi peliuran aikana. Hän on tehnyt muun muassa myyntityötä ja työskennellyt rakennustyömailla. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen Heikkilä ei ole opiskellut, mutta myöntää ainakin kielitaidon parantuneen. Toissa kaudella Ruotsissa ja viime kaudella Slovakiassa englantia oli pakko opetella käyttämään.

– Olihan ruotsiakin opiskeltu koulussa, mutta ei sitä vuodessa saanut opeteltua käytännössä. Englantia siellä käytin, vaikka puheenaiheita ymmärsinkin ruotsiksi, Heikkilä tuumii.

Kausi kolmanneksi korkeimman sarjatason Kallinge/Ronneby IF:ssä sujui mukavasti, vaikka tavoiteltu sarjanousu Hockey Allsvenskaniin jäi saavuttamatta.

– Joukkueessa oli hyvä meininki. Ruotsia osannut joukkuekaveri Mikael Kurki oli hyvä apu, Heikkilä kiittelee.

– Kausi loppui viimeisellä pudotuspelikierroksella. Sitten edessä olisi ollut karsinnat.

 

"Aiemminhan jopa pelkäsin englannin puhumista, mutta kummasti sitä rallienglannilla pärjää, kun vain uskaltaa puhua."

Seuraavaksi kaudeksi Heikkilä siirtyi Slovakian liigan Liptovsky Mikolasiin.

– Ruotsissa totuin siihen, että kaikki toimii. Slovakiassa olikin sitten yllätyksiä. Aluksi kesti kauan, että sain sellaisen kämpän, mikä oli luvattu. Myös vakuutusasioissa oli epäselvyyksiä. Paikka oli kuitenkin kiva, Heikkilä sanoo.

Heikkilän pelit eivät sujuneet odotetulla tavalla, ja loukkaantuminen pilasi kauden. Hankalana asiana hän nostaa esiin myös sen, että joukkuekavereista puolet ei puhunut englantia. Ei edes valmentaja.

– Olin vielä joukkueen ainoa suomalainen. Siitä olisi ollut apua, jos joukkueessa olisi ollut toinen suomalainen. Ulkomailla opin erilaisia kulttuureja ihan ruokailuista ja otteluihin valmistautumisesta lähtien, Heikkilä kertaa kielitaidon karttumisen ohella reissujen muita antoisia puolia.

– Aiemminhan jopa pelkäsin englannin puhumista, mutta kummasti sitä rallienglannilla pärjää, kun vain uskaltaa puhua, Heikkilä rohkaisee nuorempia kielien opiskeluun ja käyttämiseen.

Miika Heikkilän pelaajakortti Leijonat.fi:ssä

 

Artikkelin kuvat: Pasi Mennander ja Jääkiekkoliiton arkisto

Olet nyt

Lisää Kuka on -artikkeleita

Kuka on...

Leijonat-lehdestä tuttu Kuka on... -henkilöjuttujen sarja löytyy nyt verkosta. Esittelemme pelaajia, valmentajia, erotuomareita ja jääkiekon taustavoimia, joiden tarinoita et ehkä ole vielä lukenut tai kuullut.

Etsi sivustolta