tiistai, 04 kesäkuu 2019 09:55

Kuka on Jarno Lippojoki? Kokenut puolustaja arvostaa ammattilaisena koettuja hetkiä

Kirjoittanut Petteri Ikonen
Marraskuussa 2018 Ketterän kapteenina kiinni Suomen Cupin voittopokaalissa. Marraskuussa 2018 Ketterän kapteenina kiinni Suomen Cupin voittopokaalissa. Mika Kylmäniemi

Jääkiekkopuolustaja Jarno Lippojoella on selkeä viesti nuorille pelaajille. Jääkiekosta pitää nauttia etenkin silloin, kun sitä pystyy tekemään työnään. Lippojoki tietää mistä puhuu. Hän on nähnyt ammattilaisena liigakaukalot ja puoliammattilaisena Mestiksen sekä Suomi-sarjan kuviot.

Käänteet voivat urheilussa olla joskus nopeita, kuten tammikuussa 2017 kävi.

– Ketterällä oli aamuharjoitukset takana, ja valmentaja huikkasi, että pelaat illalla SaiPan riveissä JYPiä vastaan. Jatkoin matkaa, enkä edes pysähtynyt, Lippojoki kertoo.

Lippojoki luuli valmentajan vitsailevan, kun puolustajan edellisestä liigaottelusta oli vierähtänyt jo viitisen vuotta.

– Tottahan hän puhui. SaiPa tarvitsi pelaajan, mutta en olisi uskonut, että Suomi-sarjasta asti pyydetään Liigaan, Lippojoki naurahtaa.

 

Lippojoki vauhdissa SaiPan pelipaidassa ottelussa JYPiä vastaan 14.1.2017.

 

Mikään kokematon kaveri Lippojoki ei Liigan kuvioihin ollut. Hän pelasi SaiPassa ja JYPissä lähes 200 runkosarjaottelua kausina 2006-12, mutta tammikuun 2017 tilanne yllätti. SaiPa halusi Suomi-sarjassa pelanneen Ketterän ykköspakin riveihinsä.

– Sehän meni hienosti, kun tein maalin ensimmäisessä erässä.

Eikä peli jäänyt ainoaksi. SaiPa tarvitsi Lippojoen myös länsirannikon kiertueelle Poriin ja Raumalle. Lippojoen piti tosin järjestää asiat niin, että pääsisi mukaan.

– Täytyi soittaa työnantajalle, että pitäisi päästä länsirannikolle pelaamaan, rakennusmiehen töitä Suomi-sarjassa kiekkoilun ohella tehnyt Lippojoki sanoo.

– Lienen ainoa pelaaja, joka on pitkään aikaan joutunut pyytämään vapaata raksalta, että pääsee pelaamaan Liigaa, Lippojoki virnistää.

Vielä 1990-luvun alussa oli yleistä, että liigapelaajatkin saapuivat harjoituksiin ja otteluihin siviilitöistä. Tällä vuosituhannella Lippojoen tapaus on harvinaisuus. Mies arvostaa niitä hetkiä, kun hän on pystynyt urallaan keskittymään täysillä jääkiekkoon.

– Jos Liigaan pääsee pelaamaan, pitää siitä nauttia. Onhan se siistiä, kun voi pelata ammattilaisena. Kun on ollut raksalla töissä aamuseitsemästä iltapäiväneljään vesisateessa, pakkasessa ja räntäsateessa niin osaa arvostaa sitä, että on joskus päässyt pelaamaan ammattilaisena. Ei silloin pidä pahoittaa mieltään, jos joku peli menee vähän huonosti, Lippojoki antaa vinkin nuoremmille.

 

"Kun on ollut raksalla töissä aamuseitsemästä iltapäiväneljään vesisateessa, pakkasessa ja räntäsateessa niin osaa arvostaa sitä, että on joskus päässyt pelaamaan ammattilaisena."

 

Osumatarkkuutta myös pesäpallomailalla

Imatralta lähtöisin oleva Lippojoki kuuluu kovaan kiekkosukuun, kun setämies Jari Lippojoki kylvi tuhoa Ketterän 1. divisioonajoukkueessa 1980- ja 1990-luvuilla. Veljenpoika Jarnon lajivalinta jääkiekkoon tapahtui varsin myöhään vasta 17-vuotiaana.

Jarno saavutti junioreissa pesäpallon SM-hopean sekä -pronssin ja pääsi poikien Itä-Länsi-otteluun. Tulevia jääkiekkovastustajiaan Lippojoki kohtasi aikanaan jo pesäpallon parissa.

Lauri Tukonen, Ville Mäntymaa ja Esa Lehikoinen olivat vastassa jo pesäpallokentillä, Lippojoki luettelee.

Lupaava pesäpalloilija Lippojoki pääsi vuosituhannen alussa haistelemaan jopa miesten Superpesiksen tunnelmaa yhden ottelun ajan, kunnes jääkiekko vei lopullisesti mukanaan.

– Siirryin SaiPan junioreihin C-ikäisenä ja viimeisien pesäpallokausien aikana asuin jo Lappeenrannassa. Kävin Imatralla vain pesispeleissä, joten se oli jo harrastelua minun osalta. Jääkiekko kiehtoi siksi enemmän, koska halusin kokeilla ammattilaiseksi pääsemistä, Lippojoki tuumii reilut 15 vuotta myöhemmin.

Ratkaisu oli onnistunut. Hän nousi SaiPan liigajoukkueeseen parikymppisenä, kävi kaudella 2008-09 saavuttamassa Suomen mestaruuden JYPissä ja palasi SaiPaan vielä kolmeksi kaudeksi. Kahdella kaudella (2007–08 ja 2010–11) Lippojoki laukoi SaiPalle seitsemän runkosarjamaalia per kausi. Mikä mahtoi olla syy moiseen maalivireeseen?

– En saanut edes ylivoimavastuuta. Mälkiän Heikki sanoi, että lauo vaan kiekkoa maalille. Tein työtä käskettyä. Sama oli sitten myöhemmin Ari-Pekka Selinin ollessa valmentaja.

 

KooKoon pelipaidassa syksyllä 2014.

 

Perhe toi takaisin Etelä-Karjalaan

Keväällä 2012 Lippojoen ura Liigassa oli tukossa, joten mies suuntasi Mestiksessä kovassa nousussa olleen KooKoon peliasuun.

– Liigassa jäin pieneen rooliin, joten halusin enemmän peliaikaa. Pelaaminen on juttu tässä lajissa, ja Kouvola oli hyvä paikka. Ne kolme vuotta olivat loistavaa aikaa. Valmentaja Juha Juujärvi opetti kiekollista peliä, että ei vain tarvitse purkaa kiekkoa omalta alueelta, Lippojoki ruotii.

Lippojoki saavutti KooKoossa Mestiksen hopean, mestaruuden ja vielä toisen hopean. Vuonna 2015 KooKoon tie vei Liigaan.

– Seura näki, että minulle ei olisi käyttöä. Ei noissa tilanteissa voi voivotella, Lippojoki ruotii.

Kauden jälkeen hän oli pitkään ilman sopimusta, mutta loppukesästä järjestyi pelipaikka Ranskan liigaan.

– Lähdin viikon varoitusajalla Ranskaan. Eihän se perheen kannalta ollut hyvä asia. Lapset olivat pieniä, ja rouvalle tilanne oli vaikea. Ranskassa mietin, että onko jääkiekko sen arvoista. Ei ollut itsellänikään hyvä olla, Lippojoki myöntää.

Kolmen lapsen isä palasi Etelä-Karjalaan ja tällä kertaa Ketterään kesken kauden. Ketterä oli jo pari vuotta vahvistanut organisaatiotaan ja tähtäsi Mestis-nousuun. Suomi-sarjan loppuottelussa maaliskuussa 2016 Lippojoki laukoi 3–2-johtomaalin, jolla Ketterä oli kiinni nousussa.

Iisalmen Peli-Karhut nousi tasoihin ja lopulta voittoon jatkoerässä. IPK nappasi suoran Mestis-paikan, ja Ketterä lähti hakemaan omaansa karsintojen kautta.

– Marginaalit olivat pienet. Se oli hyvä peli, jossa oli yleisölle ehkä liikaakin viihdettä, Lippojoki kertaa loppuunmyydyssä Imatran jäähallissa pelattua ottelua.

– Nousu oli tavoitteena, ja sitä ei tullut. Se oli iso pettymys, jonka jälkeen oli vaikea kasata rivit RoKia vastaan karsintoihin, Lippojoki myöntää.


Revanssi Jokipojista ja kohti mestaruutta

Seuraavalla kaudella Lippojoki jatkoi Ketterässä, pelasi lyhyet lainajakson Liigan SaiPassa ja Mestiksen SaPKossa. Ketterä nousi Mestikseen vihdoin vuonna 2017 ja ylsi heti ensimmäisellä kaudellaan runkosarjassa kolmanneksi.

Pudotuspeleissä Jokipojat pudotti Ketterän jo puolivälierissä, mutta seuraavalla kaudella 2018–19 kaukalossa nähtiin sisuuntunut imatralaisnippu. Ketterä voitti jo syksyllä Suomen Cupin ja nappasi Mestiksen runkosarjassa jälleen kolmannen sijan. Vastaan tuli vanha tuttu Jokipojat kipparinsa Esa Lehikoisen johdolla. Joensuulaiset hakivat Imatralta voiton ensimmäisessä puolivälierässä.

– Tiesimme, että sarjasta tulee tasainen. Jokipoikia vastaan olimme pelanneet tasaisesti jo runkosarjassa. Toisessa ottelussa Joensuussa (Sameli) Ventelä teki tärkeän jatkoaikamaalin, joka vapautti peliä. Se oli käännekohta, Lippojoki ruotii voitoin 4–1 imatralaisille päättynyttä puolivälieräsarjaa.

– Välierissä TUTOa vastaan maalivahti Karolus Kaarlehto piti meitä pystyssä parissa Turussa pelatussa ottelussa. Voitimme silloin huonollakin pelillä.

Ketterä upotti TUTO Hockeyn voitoin 4–0 ja sai loppuotteluihin vastaansa edelliskauden mestarin KeuPa HT:n. Ketterä siirsi ensimmäisen loppuottelun Lappeenrannan Kisapuistoon, että pääsylippuja riittäisi kaikille halukkaille. Ketterä myi hallin loppuun.

– Ensimmäisessä loppuottelussa Kisapuistossa teimme voittomaalin kahdeksan sekuntia ennen loppua, Lippojoki viittaa Valtteri Lipiäisen tekemään maaliin.

Loppuottelusarjan ensimmäistä ottelua seurasi 4 820 katsojaa. Lippojoki koki vastaavan kokoluokan yleisömäärät Mestiksessä edellisen kerran KooKoo-vuosinaan ratkaisevassa loppuottelussa vuonna 2014 ja välierien seitsemännessä pelissä 2015. Kisapuistossa hän ei noihin lukemiin päässyt edes SaiPan Liiga-kausinaan.

– Jokereita vastaan oli joskus Liigan runkosarjapelissä lähes noin paljon yleisöä, mutta ei ihan loppuunmyyty halli, Lippojoki muistelee Lappeenrannassa aina sytyttänyttä vastustajaa.

 

Mestiksen voittaja 2019: Ketterä!


”Hyvä porukka kasaantumassa”

Mestaruuteen päättyneen kauden jälkeen Lippojoki teki jatkosopimuksen Ketterän kanssa, joten imatralaisjoukkue saa nauttia luottopuolustajan palveluksista myös ensi kaudella. Lappeenrannassa perheineen asuva Lippojoki paiskii parhaillaan töitä Stora Enson kartonkitehtaalla ja harjoittelee omatoimisesti. Kokemus auttaa 33-vuotiasta pakkia tässäkin asiassa.

– Kokemuksen kautta on löytynyt kultainen keskitie treenaamiseen ja se, mikä on osoittautunut itselle hyväksi. Jos nyt runttaa punttia oikein kovaa, menee jumiin.

Elämä sujuu muutenkin mukavasti. Perheen pojat ovat koulussa, ja tytär lähtee esikouluun. Jälkikasvun lajivalikoimaan ovat kuuluneet muun muassa jalkapallo, jääkiekko ja freestylehiihto, joten liikunnallinen elämäntapa on siirtynyt seuraavalle sukupolvelle.

Eikä isä-Jarnokaan ole nuoruuden toista lajiaan pesäpalloa täysin hylännyt. Viime kesänä hän kävi katsomassa neljä Imatran Pallo-Veikkojen miesten Superpesiksen ottelua, ja Ketterän pelaajatkin pelasivat pesäpalloa viime kesänä harjoituksissa.

Ensi kauden Ketterä-joukkueeseen Lippojoki suhtautuu luottavaisena. Joukkueen päävalmentajana jatkaa Matias ”Maso” Lehtonen, ja Imatra on todistanut olevansa hyvä kehittymispaikka nuorille pelaajille.

– Hyvä porukka on kasaantumassa. Meillä on parikymmentä sopimusta ja Mestikseen hyviä vahvistuksia muun muassa Jaakko Lantta ja Joel Olkkonen. Mestiksessä on yleensä paljon vaihtuvuutta, mutta meillä runko pysyi kasassa. Se helpottaa uuteen kauteen valmistautumista, kun pelitapa on tuttu ja ei tarvitse 15 uudelle pelaajalle opettaa pelitapaa, Lippojoki paaluttaa.

 

Juhlatunnelmissa Ketterän kopissa 24.4.2019.


Artikkelin kuvat: Lehtikuva, Mika Kylmäniemi, Jääkiekkoliiton arkisto

Olet nyt

Lisää Kuka on -artikkeleita

Kuka on...

Leijonat-lehdestä tuttu Kuka on... -henkilöjuttujen sarja löytyy nyt verkosta. Esittelemme pelaajia, valmentajia, erotuomareita ja jääkiekon taustavoimia, joiden tarinoita et ehkä ole vielä lukenut tai kuullut.

Etsi sivustolta